All in Elokuva

Tuntemattomasta, kansallisidentiteetistä ja pakosta

Monella tuntui myös olevan elokuvasta valmiiksi mielipide jo ennen sen ilmestymistä. Jollekin se oli turha, jollekin tärkeä, jollekin ihan sama. Moni tutuistani kertoi varsin tympääntyneeseen sävyyn, että käy katsomassa elokuvan siksi, että ”se pitää katsoa”. Joku sanoi, ettei todellakaan käy, ”koska tämä on maailman turhin projekti” - onhan kyseessä jo kolmas filmatisointi samasta kirjasta.

Rakkaudesta van Goghiin

Haukoin henkeäni jo ensimmäisten sekuntien aikana maalausjäljen elävyyden takia. Öljy väreilee valkokankaalla ja paksujen maalikerrosten voimakkuus suorastaan hätkähdyttää. Tuntuu kuin olisi galleriassa, jossa silmien edessä oleva maalaus muuttaisi muotoaan jatkuvasti. 

Taideopiskelijoiden haave leffakerhosta toteutui – tällainen on Kino Club

Kino Club on leffakerho, joka on kokoontunut nyt parin kuukauden ajan. Se on järjestetty Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -gallerian sivuhuoneessa neljänä sunnuntaina, joka kerralla eri teemaisin elokuvin. Tilaisuuksissa voi myös tavata elokuvan ohjaajan ja keskustella hänen kanssaan.

Ajatus Kino Clubista syntyi Helsingin Kuvataideakatemian opiskelijoiden Rooman-matkalla joulukuussa 2016. Paola Guzman Figueroa kertoi haaveilleensa leffakerhosta, saaden muut inspiroitumaan. Seuraavaksi alettiin jo pohtia mahdollista tilaa. Exhibition Laboratoryn lähes tyhjä sivuhuone sopi kerholle, ja siellä oli myös kaikki laitteisto elokuvien pyörittämistä varten saatavilla.

Kerho alkoikin toimia nopeasti, noin kymmenen henkilön voimin. Ystävänpäivän tienoilla Kino Clubissa oli ensimmäisen parituntinen näytös. Kävijämäärää ei osattu arvioida ennakkoon. Järjestäjien iloksi näytökseen saapuikin kymmeniä ihmisiä katsomaan elokuvia, keskustelemaan niistä ja syömään järjestäjien paistamia lettuja.