Tekijän ääni: Juho Istolainen

Tekijän ääni: Juho Istolainen

Miten voi olla uupunut
kun ei oo edes tehnyt mitään
kääntelen kiviä ympäri
sileitä ja rosoisia
pyöreitä ja kulmikkaita
mikään ei oikein tunnu omalta
tuntuu sinulta

Kansien välistä hentoja piikkejä
haalistuneet mustat unelmat
vaihtuneet osoitteet ja ihmiset
rypistyneenä ja tyhjänä jää odottamaan
tyhmistyneenä tuijottaa peilikuvaa
siinähän se on se hulluus
sun ilo on toisen suru
ja vain suru täällä otetaan omaksi

Se on ollut kuollu jo pitkään
silmiä siristäen
hetken euforisesti vetäisen
isolla siveltimellä, laajalla skaalalla
kelasin et nyt must tulee kiusattu
tulikin vaan kiusaaja
ja se on ollu kuollu jo pitkään

Kyyneleet valui pitkin pintaa
tauot venyivät ja vuodet lyhenivät
enää ei tuu katottuu silmiin niinku ennen
jotain niissä on muuttunut
tuntuu pistävältä
kolmihaaraisen miekan kimallus
ja pulppuava sydän sen rinnalla
kenen kanssa olisi vihamiehiä


Juho Istolainen on 25-vuotias helsinkiläinen kirjoittaja ja valokuvaaja, jonka runot käsittelevät usein nuoren miehen pahaa oloa, kasvamista ja kipuilua. Istolainen kertoo oheisesta runostaan:

"Tämä on yksi runo, joka koostuu neljästä eri osasta. Ne on kaikki isoja tunteellisia muistoja lapsuudesta tähän päivään, jotka jollain tapaa linkittyy toisiinsa. Niissä on kaikissa samanlaista menettämisen pelkoa, haikeutta, katumusta ja oman epävarmuuden peilaamista ja todellisuutta."

Lue Juho Istolaisen haastattelu TÄÄLTÄ


Tekijän ääni on #AESTHETICin uusi palsta, jolla julkaistaan taiteilijoiden töitä. Samalla tekijälle annetaan mahdollisuus kertoa työstään vapaasti omin sanoin. 

Runoilija Juho Istolainen: Välillä elämä koukkaa kivun kautta

Runoilija Juho Istolainen: Välillä elämä koukkaa kivun kautta

Virpi Stjerna tuo esiin yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen

Virpi Stjerna tuo esiin yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen