Runoilija Juho Istolainen: Välillä elämä koukkaa kivun kautta

Runoilija Juho Istolainen: Välillä elämä koukkaa kivun kautta

Miten voi olla uupunut
kun ei oo edes tehnyt mitään
kääntelen kiviä ympäri
sileitä ja rosoisia
pyöreitä ja kulmikkaita
mikään ei oikein tunnu omalta
tuntuu sinulta...

#AESTHETICin Tekijän ääni –palstan ensimmäisen taiteilijan Juho Istolaisen runot sukeltavat nopeasti altaan syvään päähän. Ne tulevat iholle ja puristavat otteeseensa, liu'uttavat kuvaamansa maailman suoraan silmien eteen. Eikä se maailma ole todellakaan kevyt.

Istolainen käsittelee usein teksteissään nuoren miehen pahaa oloa, kasvamista ja kipuilua. Runoissa on sellaista varmuutta ja vakuuttavuutta, ettei ole suuri yllätys, kun Istolainen kertoo, että teemat ovat osin peräisin hänen omakohtaisista kokemuksistaan.  

Runoissa kuullaan usein masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivän henkilön ääni. Istolainen itse voi nykyään varsin hyvin, eivätkä masennus tai ahdistus oikeastaan haittaa hänen arkipäiviään. Kirjoittaminen on kuitenkin ollut tärkeä tapa käsitellä kaikkea sitä, mitä hän on elämässään käynyt läpi.

”Kirjoittaminen on minulle tapa käsitellä asioita. Kirjoitan oman olon ja kaiken tapahtuneen kerran ulos ja unohdan”, Istolainen kertoo.

25-vuotias Istolainen opiskelee toista vuotta TV- ja radiotuotantoa Metropolia ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Kirjoittamisen parissa radiotoimittajan urasta kiinnostunut Istolainen on viihtynyt jo pitkään.

”Tuntuu, että se on aina jollain tapaa kiinnostanut. Ehkä vasta viime vuosina on alkanut muotoutua tarkemmin se, millaista tekstiä haluaa ja tykkää kirjoittaa, mutta kyllä tekstin tuottaminen ja luominen on aina tuntunut luontevalta”, Istolainen sanoo. 

Hänen nimensä on tuttu myös monille blogien ja valokuvien ystäville, sillä Istolaisen valokuvia on nähty esimerkiksi Mami Go Go ja Minna Somero -blogeissa. Kuvaamisen Istolainen löysi jo hyvin nuorena isänsä jalanjäljissä. Vaikka hän on valokuvannut paljon erilaisia projekteja, ei kuvaaminen kuitenkaan tunnu taiteellisena ilmaisutapana samalta kuin kirjoittaminen.

”Kun kuvaan esimerkiksi muotikuvia, niin kyllä se kuvaaminen on aika tekninen suoritus. Totta kai se on omanlaisensa taideteos ja prosessi luoda, mutta muodin kuvaaminen ei ole minulle mikään tunteiden ilmaisukeino, vaan enemmänkin tapa ja mahdollisuus tallentaa kivoja hetkiä ja tehdä vähän rahaa”, hän toteaa. 

 Istolaisen tekstit ovat usein melankolisia, mutta hänen valokuvissaan on läsnä myös ripaus huumoria. Kuva: Juho Istolainen

Istolaisen tekstit ovat usein melankolisia, mutta hänen valokuvissaan on läsnä myös ripaus huumoria. Kuva: Juho Istolainen

Myös tekstituotannosta Istolainen muistaa innostuneensa jo peruskoulussa. Esimerkiksi yläkoulun äidinkielentunneilla Aamulehteen lähetetyt tekstiviestit saivat innostuksen kuplimaan vatsanpohjassa.

”Piti keksiä joku asia, mihin voisi ottaa kantaa. Olin ihan fiiliksissä, kun se oma viesti julkaistiin, vaikka se oli jotain sata merkkiä pitkä. Silti se tuntui jännittävältä”, Istolainen muistelee hieman huvittuneena.

Varhaisimpia runojaan Istolainen uskaltautui julkaisemaan ensimmäisen kerran IRC-galleriaprofiilinsa päiväkirjassa. Vuosien varrella ilmaisu kuitenkin tiivistyi ja muuttui lähes täysin. Loppusoinnut saivat jäädä. Nykyisen modernin ja proosallisen muotonsa runot löysivät noin vuonna 2014.

”Vielä ihan viimeisen vuodenkin aikana ne ovat tiivistyneet entisestään ja sanamäärät ovat tippuneet huomattavasti, syystä tai toisesta”, Istolainen toteaa.

Alkuaikoina tekstien julkaiseminen ei jännittänyt, sillä runot eivät yleensä olleet kovinkaan henkilökohtaisia. Sittemmin tämäkin muuttui. Kun sanat alkoivat kummuta selkeämmin omasta elämästä, runot jäivät pitkään vain omalle koneelle ja pöytälaatikkoon. Lopulta hän loi teksteilleen Tumblr-sivuston, jonka uskaltautui jakamaan sosiaaliseen mediaan.

Varsinaisen julkaisukanavan tekstit löysivät pienjulkaisu Muusazinen myötä. Avoimella tekijähaulla toimivaa Muusaa julkaistiin tuolloin vielä paperisena versiona. Oman tekstin näkeminen musteella painettuna tuntui hienolta ja jännittävältä, eikä aikaakaan, kun Istolaisesta tuli yksi zinen vakiokirjoittajista.

 Make my life great again on päätynyt paitsi t-paitoihin, myös Istolaisen käsivarteen. Kuva: Juho Istolainen

Make my life great again on päätynyt paitsi t-paitoihin, myös Istolaisen käsivarteen. Kuva: Juho Istolainen

Tällä hetkellä runoja kerääntyy arkistoihin säännöllisen epäsäännöllisesti. Kaikki tähtää pidemmän aikavälin tavoitteeseen: Istolainen suunnittelee kasaavansa vuosien aikana syntyneet tekstit runokirjaksi. Kirja.doc –tiedosto kasvaa ja päivittyy pikkuhiljaa.

”Sinne minä nakkaan uudet tekstit jonon jatkoksi, odottamaan editointia ja päivää, jolloin uskallan lähettää sen paketin eteenpäin. Siitä on tulossa sellainen runomuodossa oleva päiväkirja, jonkinlainen nuoren miehen kasvu- ja selviytymistarina”, Istolainen kuvailee. 

Mitään aikarajaa hän ei ole kirjahankkeelle asettanut, sillä se ei tunnu Istolaisen luomistavankaan vuoksi kannattavalta. Ainut takaraja on elämän lopullisuus. Hän haluaisi julkaista runokirjan ja lastenkirjan ”ennen kuin kuolee”. Mutta millainen Istolaisen luomistapa sitten on?

”Kerralla pakettiin ja se on siinä. En ole koskaan ollut sellainen päivittäin kirjoittava, vaan saatan pyöritellä ideaa ja ajatuksia päässä tosi pitkäänkin. Lopulta istun alas ja kaikki purkautuu kerralla. Toki editoin osaa teksteistä myöhemmin, mutta mitään suuria muutoksia en yleensä enää tee. Ja ylipäänsä teen sitäkin aika vähän. En tiedä onko se fiksua, mutta minulle se tuntuu parhaalta työskentelytavalta”, hän kertoo.

Istolainen ei koe, että tekstien julkaiseminen olisi alkanut rajoittaa sitä, mitä hän uskaltaa sanoa. Sanat kertovat elämän kipukohdista yhtä raadollisesti kuin silloinkin, kun tekstit päätyivät vain omien silmien alle. Ajoittain omista kokemuksista kumpuavan pahan olon kuvaaminen on kuitenkin ollut myös haastavaa.

”Eniten pelkäsin etukäteen sitä, että jengi sanoo, että mitäs sinä nyt itket siinä, sinullahan on kaikki hyvin.”

Kun Istolaisen tekstit näkivät päivänvalon, esimerkiksi hänen vaimonsa ei kuitenkaan halunnut edes lukea niitä, sillä oman rakkaan pahan olon kohtaaminen tuntui niin vaikealta. Osa läheisistä alkoi puolestaan kohdella Istolaista silkkihansikkain. Välillä teki jo mieli huutaa, ettei hän ole mitenkään särkyvä, vaikka hänellä paha olo onkin, mutta ajan kanssa ihmiset kuitenkin oppivat kohtaamaan Istolaisen kuten ennenkin. Moni myös rohkaistui hänen avoimuudestaan ja alkoi kertoa hänelle omista kokemuksistaan.

”En sitten edes tiedä, mitä ihan ulkopuolinen ihminen ajattelee. Että näyttääkö elämäni runojeni perusteella siltä, että olen joka päivä hyppäämässä sillan kaiteelta? Koska ei se sellaista todellakaan ole. Päällisin puolin ongelmat eivät edes juuri näy muille. Varsinkin tänä päivänä vietän hyvinkin normaalia arkea. Kuten yleensäkin, tällaiset asiat ovat enemmänkin pään sisällä”, hän sanoo.

 Istolainen on tehnyt myös vaatteita, jotka menivät kuin kuumille kiville. Kuva: Juho Istolainen

Istolainen on tehnyt myös vaatteita, jotka menivät kuin kuumille kiville. Kuva: Juho Istolainen

Mielenterveyteen liittyi osin myös Istolaisen vaateprojekti, jonka myötä syntyneet, Istolaisen suunnittelemat ja painattamat Make my life great again –tekstillä koristellut paidat vietiin käsistä sosiaalisen median kautta.

Projekti sai alkunsa vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan. Donald Trumpin vaalikampanjan vuoksi iskulauseilta kuten ”Make America great again” ei voinut välttyä Suomessakaan.

Samaan aikaan Istolainen itse kävi läpi vaikeaa vaihetta. Kävellessään eräänä päivänä Helsingin rautatieasemalla iskulause vääntyi hänen mielessään muotoon make my life great again. Lause tuntui hauskalta, ja Istolainen painoi sen ensin yhteen itse itselleen tekemäänsä paitaan.  

”Tavallaan se oli kannanotto siihen, kuinka tämä nykymaailma sosiaalisine medioineen ja roolimalleineen tekee kaikesta todella sekavaa ja tuntuu, että pitäisi koko ajan olla edustamassa ja olla täydellinen. Samalla koko elämä saattaa kuitenkin olla sekasorrossa”, Istolainen kertoo.

Hieman myöhemmin hän teki pienen määrän paitoja, jotka menivät heti kaupaksi. Samoin kävi loppuvuodesta 2017 tehdylle suuremmalle satsille.

”Varsinkin tämän tokan erän kohdalla oli enemmän sellaista sanoman levittämistä liittyen juuri masennukseen ja muihin mielenterveysasioihin. Että niistä pitäisi puhua ja ne ovat tärkeitä asioita”, Istolainen sanoo.

Tällä hetkellä kaikki paidat on myyty loppuun, mutta lisää on luvassa. Yhtenä tulevaisuuden haaveena voisikin olla vaatetuotannon laajentaminen housuihin ja muihin vaatteisiin.

”Tiivistettynä vaateprojektikin on vain yksi väylä käsitellä asioita ja tuoda esille juttuja, joista minua kiinnostaa puhua ja jotka ovat osa elämääni”, Istolainen sanoo.

Masennuksesta puhutaan nykyään paljon. Siitä tehdään lukuisia kirjoja ja näytelmiä, mutta silti varsinkin miesten haavoittuvuus ja mielenterveysongelmat ovat edelleen jossain määrin tabuja. Sitä puhumattomuuden muuria Istolainenkin tahtoo olla murtamassa.  

Hän ei kuitenkaan halua alkaa keskittyä vain mielenterveysasioihin tai niiden parissa kampanjointiin, vaikka toivookin, että voisi töillään rohkaista muita samoista ongelmista kärsineitä käsittelemään ja hyväksymään kokemansa ja puhumaan niistä avoimesti.

”Ylipäätään ongelmista puhuminen on yhä vähän tabu. Ja silloinkin kun niistä asioista puhutaan, se jää usein aika pintapuoliseksi”, hän toteaa.

Hän itse kokee kipeistä asioista kirjoittamisen luontevaksi - jopa luontevammaksi kuin positiivisista asioista kirjoittamisen. Se ei silti ole kaikki mitä hänellä on annettavanaan, eikä Istolainen halua jumittua luomistyössään pelkkään pahaan oloon. Elämä kun on opettanut, ettei paha olo kestä ikuisesti. Jo tänään asiat ovat aivan toisin kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. 

”Enkä tietenkään halua kirjoittaa vain sellaista, että katsokaa nyt, kuinka paskaa kaikki on. Loppupeleissä kaikki kuitenkin palaa siihen, että lopulta asiat ovat hyvin. Elämä vain välillä koukkaa kivun ja vaikeuden kautta”, Istolainen sanoo.


Seuraa Juho Istolaista hänen kotisivuillaan ja Instagramissa

Istolainen aloitti #AESTHETICin uuden Tekijän ääni -sarjan runollaan. Lue runo ja Istolaisen kommentti teoksen taustoista TÄÄLTÄ.

Kaikuja graffitista

Kaikuja graffitista

Tekijän ääni: Juho Istolainen

Tekijän ääni: Juho Istolainen