Linn Byrkjeland hyppäsi tuntemattomaan ja palasi samalla juurilleen värikkäämpänä kuin koskaan

Linn Byrkjeland hyppäsi tuntemattomaan ja palasi samalla juurilleen värikkäämpänä kuin koskaan

Harva suomalainen haaveilee muuttavansa paikkaan, jossa kaamos kestää vielä kauemmin ja tunkeutuu syvälle ihon alle. Kylmä viiltää kasvoja kovempaa ja pimeys kietoo tukahduttavaan syleilyynsä. Linn Byrkjeland taistelee tuota pimeyttä vastaan valtavilla maalauksillaan, joista värejä ei puutu. Tuntuu, että hän on suorastaan luonut niitä lisää. Nuori kuvataiteilija on täynnä energiaa ja uudenlaista ilmaisua uudessa kotikaupungissaan Norjan Tromssassa.

Alkujaan vaasalaissyntyinen 26-vuotias nykytaiteen opiskelija päätyi Norjaan osittain siksi, että halusi lähteä tutkimaan juuriaan. Isoisä Øystein Byrkjeland oli norjalainen ja lapsenlasta kiinnosti palata sukunsa maisemiin. Tähän tarjoutui mahdollisuus syksyllä 2017 kun nykytaidekoulu Tromsø Academy of Contemporary Art avasi nuorelle naiselle ovensa.

Byrkjeland kävi läpi muitakin kouluvaihtoehtoja, mutta Tromssa tuntui kaikin puolin oikealta ratkaisulta. Koulussa panostetaan oman työskentelyn syventämiseen ja kriittiseen ajatteluun taiteen tekemisessä, ja juuri näitä asioita Byrkjeland itse pitää tärkeänä. Kolmivuotisessa koulutuksessa saa työstää ja kokeilla kaikkea mitä haluaa, ja se sopii nuorelle taiteilijalle paremmin kuin hyvin. Opiskelijat ovat monenkirjavia, vain harva alkujaan Norjasta. Byrkjelandilla on seuranaan vain yksi toinen taidemaalari. Siinä on puolensa, sillä palautekeskusteluihin on kunnolla aikaa, se on aiempiin taideopintoihin verraten erilaista ja kehittymistä on tapahtunut tällä tavoin huimaa vauhtia. Myös yhteisö on intensiivinen ja kansainvälisyys on laajentanut Byrkjelandin näkökulmaa taiteesta ja elämästä ylipäätään. 

"Olen löytänyt uusia puolia itsestäni ja uusia sivuja tekemiseeni”, hän kertoo.

"Olen ollut niin ylpeä itsestäni että uskalsin irrottaa itseni silloin vuosia sitten ja vaikka tiestäni tuli mutkikkaampi niin se on ollut niin antoisaa ja tehnyt minusta eri tekijän."

14-vuotiaana Byrkjeland tiesi, että haluaa tehdä taidetta elääkseen. Seuraavana vuonna hän aloitti opinnot Vasa Övningsskolanin lukion kuvataidelinjalla, jonka jälkeen hän päätyi opiskelemaan muutamiin eri oppilaitoksiin eri puolella Suomea. Monipuolisten opintojen, sekä keskeytettyjen että loppuunvietyjen jälkeen hän päätyi syksyllä 2015 aloittamaan Vapaan Taidekoulun Helsingin Kaapelitehtaalla. Taidekoulu on tunnettu klassisesta öljyvärimaalaustaustastaan ja ensimmäinen vuosi kuluukin tiukasti elävää mallia maalaten. Byrkjeland oli jo tällöin tehnyt maalauksen lisäksi muun muassa äänitaidetta. Klassinen öljyvärimaalaus ei ollut sitä, mitä taiteilijanalku halusi, vaan hän päättikin hakea heti toisen opiskeluvuoden jälkeen Norjaan. Nyt hän on onnellinen voidessaan toteuttaa itseään sivellinten lisäksi muillakin tavoin.

"On tuntunut elintärkeältä tuoda esiin eri kulmia taiteilijuudestani ja uskaltaa työstää niitä. Myös maalaamiselleni ja piirtämiselleni on tehnyt hyvää, että työstän äänitaidetta samaan aikaan. Olen päässyt kokeilemaan keramiikkaa, polttamaan rakua, fermentointia ja ihastunut pieneen kombucha-projektiin, jota pidän yllä itseni vuoksi. Installaatio on sellaista, mitä haluan tehdä lisää. Kun pitää miettiä, piirtää ja tehdä taidetta tilallisesti, se kasvattaa muodon ja tilan ymmärrystä", Byrkjeland sanoo.

Opinnot Tromssassa ovatkin siis käynnistyneet vauhdilla, kun puolessa vuodessa Byrkjeland on ehtinyt kaikkeen yllämainittuun. Toisistaan poikkeavat ja eripituiset workshopit täyttivät kalenterin jo ensimmäisen opintojakson aikana. Ihan ensimmäisen kurssin tulokset esiteltiin paikallisessa Taiteiden yö -tapahtumassa, Kulturnattassa. Jokaisen taiteilijan työhuoneella oli avoimet ovet ja kävijät pääsivät tutustumaan siihen, miten taiteilija itse kokee oman työtilansa. Toki tällainen töiden esittely loi paineita, mutta myös kunnolla draivia omaan tekemiseen. Byrkjeland oli innoissaan, sillä hän pääsi ensimmäistä kertaa näyttämään kaupunkilaisille kuka on ja mitä hän tekee.

Menneen syksyn aikana Byrkjeland on ehtinyt pitää myös kaksi näyttelyä, joita varten hänelle sopi paremmin kuin mainiosti se, että opinnoissa oli varattu hyvin tilaa itsenäiselle työskentelylle ja omien projektien toteuttamiselle. Koulussa suorastaan kannustetaan opiskelijoita pitämään omia näyttelyitä ja lisäksi ympäri kaupunkia on galleriatiloja, joiden käyttöön saaminen ei ole vaikeaa. Byrkjeland kokee, että kaupungissa on hyvin avoimet piirit ja varsinainen "do it yourself" -meininki.

"Sinä luot kaiken sen mitä haluat tehdä. Otat kiinni mahdollisuuksista, jotka tulevat eteen, kun uskallat ottaa sen ensimmäisen askeleen ja menet puhumaan eri kulttuuri-ihmisten kanssa. Ääniteos jonka tein yhteistyössä Jakob Biftu Aandahlin ja Emil Buchananin kanssa Insomnia Music Festivalille, on juuri esimerkki tästä. Menin Insomnian kokoukseen ja siellä tarvittiin ihmisiä, jotka työskentelevät musiikin/äänen parissa. Otin mahdollisuudesta kiinni ja lopputulos oli se, että haluan tehdä lisää ääniteoksia projekteihin. Se tuntui aivan mahtavalta ja kokemus on ollut niin tärkeä. Uskallan nyt tehdä lisää samankaltaisia projekteja ja näyttää enemmän äänitaidepuolta itsestäni”, Byrkjeland selittää.

"En pysty oikein sanoa olenko löytänyt tapani ilmaista, mutta ainakin tunnen olevani oikealla tiellä!"

Aivan mutkatonta Tromssaan asettuminen ei ollut. Asuntoa oli vaikea löytää, Norjan vuokrahinnat ovat todella korkeat ja Tromssa on suuri opiskelijakaupunki, joten vapaita tiloja ei ollut paljon. Käytännön asiat sujuivat kuitenkin suhteellisen hyvin ottaen huomioon, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Byrkjeland muutti ulkomaille.

Kieli ei tuota Byrkjelandille ongelmia, sillä hän on kaksikielinen. Suomenruotsalainen Byrkjeland ymmärtää jo hyvin norjaa, vaikka toki eteen tuleekin tilanteita joissa ei ihan pysy perässä. Hän on kuitenkin innoissaan uudesta kielestä, tai oikeastaan kahdesta, sillä kaveripiiriin kuuluu myös tanskalaisia opiskelijoita. Nainen opettelee nyt kumpaakin kieltä samaa tahtia ja avaa suunsa aina, kun ei ymmärrä. 

Hyppy tuntemattomaan on ollut hedelmällinen ja taiteilija suositteleekin sitä ihan jokaiselle.

"Se kasvattaa niin monella tasolla. Saa enemmän itsevarmuutta ja uskoa itseensä ja siihen mitä tekee. Uskon, että on hyvä lähteä oman uran missä tahansa vaiheessa, sillä se askel, jossa uskaltaa jättää kaiken tutun ja turvallisen, antaa niin paljon”, Byrkjeland kannustaa.

"Tottakai kaipaan ystäviäni ja perhettäni. Tällä hetkellä kuitenkin olen juuri siellä missä haluan olla elämässäni."

Kehollisuus on teema, jonka parissa Byrkjeland on viettänyt nyt pitkän tovin. Teema on muuttunut siten, etteivät maalaukset enää käsittele teemallisesti kehoa, vaan niitä tehdään koko kropan voimin. Maalaukset ovat ikään kuin kehollisuuden ilmentymiä kankaalla. Ne ovat kasvaneet kooltaan aiemmasta, niitä pitää voida pystyä käsittelemään nopeasti ja vahvasti – siksi ne makaavat usein lattialla, jotta taiteilija pääsee toteuttamaan visionsa. Hän jopa ryömii ja kävelee maalausten päällä. Tämän lisäksi Byrkjelandin työskentely on muuttunut muutenkin.

"Värit ovat tulleet pintaan ihan eri tavalla. Ne vain pursuavat ulos! Ja viivani on paljon voimakkaampi, runsaampi, villimpi. Olen tuntenut, että voin enemmän ja enemmän työskennellä vapaasti ja vain unohtaa kaikki säännöt. Se on tehnyt niin hyvää minulle."

Äänitaiteen samanaikainen tekeminen tukee myös maalaamista. Byrkjeland kokee äänen jatkumona maalauksilleen, ja toisinpäin. Lisäksi hän tarvitsee kaiken taiteen tekemiseensä musiikkia, ääntä ja liikettä, jotta inspiroituu ja saa itsensä käyntiin. Myös äänen luominen on muuttunut Norjassa. Byrkjeland on alkanut työskennellä muun muassa looperin avulla.

Vaikka Byrkjeland nauttii tekemisestään, ei se kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi helppoa. Työprosessi on aina haastava. Taiteilija kuitenkin selättää hankaluudet olemalla miettimättä liikaa, tekemällä vain. Alussa työskentely vain aloitetaan ilman suurempia pohdintoja.

"Kyllä ne palaset loksahtavat kohdalleen jossain välissä. Tunnen iloa ja onnistumista, kun teen asioita uusilla tavoilla ja siitä, että olen tehnyt ihan kaikkeni sen eteen”, Byrkjeland toteaa. 

Myöskään vanhaan ei pidä jumittua. Byrkjeland on tällä hetkellä innostunut muun muassa repaleisesta kankaasta, pahvista, teipistä, styroksista, käsintehdyistä papereista, plekseistä ja ennen kaikkea runsaasta värinkäytöstä. Hän suorastaan pyrkii kokeilemaan kaikkea uutta ihan koko ajan. Muttei väkisin itsestään pusertaen.

Tromssan taideakatemia on saanut Byrkjelandin tuntemaan, että kaikki on mahdollista. Että hän on vapaa, että hänellä on aikaa ja tilaa aivan eri tavalla kuin ikinä aiemmin. 

Koska kaikki on vielä niin avoinna, hänellä ei ole tarkempia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Jatkossa hän haluaisi vain tehdä sataprosenttisesti taidetta. Byrkjelandia kiinnostaisi toteuttaa erilaisia ääniprojekteja useamman taiteilijan ja muusikon kanssa. Ja tietysti maalata. Hän unelmoi suuresta työtilasta, jossa voisi tehdä isokokoisia maalauksia ilman esteitä.

"Tunsin suurta iloa kun näin syyskauden näyttelyn teokset näyttelytilassa"

Linn Byrkjelandia voit seurata seuraavissa kanavissa:

http://www.instagram.com/linnbyrkjeland/

http://soundcloud.com/rawversion

http://cargocollective.com/linnbyrkjeland

Tekstin kuvat: Linn Byrkjeland

Nuoret taiteilijat ulkomailla on #AESTHETICin juttusarja, jonka keskiössä ovat nuoret ja kansainväliset suomalaistaiteilijat. He joko opiskelevat ulkomailla, ovat vaihto-oppilaana toisessa maassa tai tekevät jotain ihan muuta - mutta poissa Suomesta.
Sarjan edelliset osat:

Markus Jäntti
Ella Männikkö
Emilia Linnavuori

Kylmiä väreitä ja räiskyvää energiaa – tätä kaikkea on Sibafest 2018

Kylmiä väreitä ja räiskyvää energiaa – tätä kaikkea on Sibafest 2018

Ville Andersson hiljentää minän

Ville Andersson hiljentää minän