Miksi sinunkin kannattaisi käydä Raahessa

Miksi sinunkin kannattaisi käydä Raahessa

Kyllä nykyään kelpaa olla raahelainen! Vuosikausien ajan olin lähes sanaton, kun minulta kysyttiin, mitä vanhassa kotikaupungissani oikeastaan on. Miksi kannattaisi matkustaa Raaheen? En osannut vastata. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut jotain, jonka myötä voin tänään luetella ylpeästi montakin hyvää syytä vierailulle. Kaupunkiin on alkanut nousta uusia toimijoita, jotka yhdessä vanhojen nähtävyyksien kanssa houkuttelevat myös kulttuurinnälkäisiä matkailijoita. 

Kyseessähän on siis luoteisrannikolla, Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki, jonka Kreivi Pietari Brahe perusti vuonna 1649 alueen kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyikin merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki. Nykypäivänä kaupungissa on erityistä sen keskustan kyljessä oleva Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi Suomen parhaiten säilyneistä 1800-luvun puukaupungeista. 

Eikös kuulosta aika hyvältä? Nostan nyt esiin kolme helmeä, joiden vuoksi sinunkin kannattaisi pysähtyä Raahessa. Kohteet muodostavat käveltenkin taittuvan esittelykierroksen vanhan puukaupungin historiaan. 

Kaupungin kuuluisuus Wanha herra on maailman vanhin sukelluspuku. Kruununmakasiiniin siirretty puku on valmistettu vasikannahasta. Takana roikkuu puolestaan hieman uudempi sukelluskypärä, jota museovieraatkin saavat sovittaa päähänsä.

Kaupungin kuuluisuus Wanha herra on maailman vanhin sukelluspuku. Kruununmakasiiniin siirretty puku on valmistettu vasikannahasta. Takana roikkuu puolestaan hieman uudempi sukelluskypärä, jota museovieraatkin saavat sovittaa päähänsä.

Aloitetaan Merikadulla sijaitsevasta, vuonna 1852 valmistuneesta Kruununmakasiinista. Tänään se on varsin vaikuttava uuden ajan museo, jossa on huomioitu kaikenikäiset vieraat. Lähes kaikkea saa koskea, kokeilla tai vaikkapa haistella. Esimerkiksi Pookin pienoismallin laatikostoista löytyy raahelaisia vientituotteita tervasta oravannahkoihin. Havainnollistavat aikajanat, elektroniset laitteet ja virtuaaliset pelit muuttavat museokäynnin osallistavaksi ja yllättäväksi kokemukseksi.

Kruununmakasiinimuseossa pääsee tutustumaan Raahen ja oikeastaan koko Perämeren seudun historiaan aina esihistoriasta nykypäivään saakka. Kaupungissa varttunutkin oppii uutta ja nauttii esimerkiksi lukuisista ennen ja jälkeen -valokuvista. Yläkerrasta löytyy myös 1930-luvulla avatun, mutta sittemmin vanhan puurakennuksensa menettäneen Bio Huvimyllyn penkkejä ja pieni valkokangas, jonka kautta voi tutustua ainakin suojeluskunnan historiaan.

Museo tuntuu panostaneen erityisesti kuviin ja lyhyisiin videoihin. Jo aulassa vierailijaa odottaa rakennuksen historiasta kertovia tauluja ja videotykki, josta löytyy useita kaupungin historiaa valottavia videoita. Esimerkiksi noin vartin mittainen, Samuli Paulaharjun jalanjäljissä kulkeva pätkä on varsin humoristinenkin kierros ympäri vanhan kaupungin. Autonomian aikaa kuvaavalla osastolla nähtävässä videossa esitellään puolestaan kauhia tappaus eli vuoden 1810 suurpalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista.

Ei siitä taida häävi kirja tulla, kun ei (Raahessa) ole sellaisia nähtävyyksiä kuin Stockholmissa ja Kööpenhaminassa.
— Samuli Paulaharjun saama kannustava kommentti Wanha Raahe -kirjaa tehtäessä

Silmiinpistävää museossa on esimerkiksi 1900-luvun kuohuvien vuosikymmenten varsin pinnallinen käsittely. Kaupungissa nykyinen kivinen Kruununmakasiini ja sen rinnalla toiminut vanhempi puinen versio on esimerkiksi muistettu sisällissodan veristen tapahtumien näyttämönä. Myös viereisellä Kauppakoululla sijanneesta, kuolinluvuiltaan surullisen kuuluisasta vankileiristä löytyy vain yksi lyhyt maininta.  

Vierailumme aikana vaikuttaa kuitenkin siltä, että museoon on tulossa täydennystä tai uusi vaihtuva näyttely, sillä osa yläkerran tiloista on tyhjillään. Myös paikallisten kanssa jutellessa syntyy käsitys, että vuonna 2012 avattua museota ja sen kokoelmia on kehitetty ja kasvatettu jatkuvasti. Odotukset ovat korkealla, sillä jo nyt Kruununmakasiinissa olisi aineksia Raahen uudeksi lippulaivamuseoksi. Niin taidetaan ajatella myös jossain korkeammalla taholla, onhan Kruununmakasiiniin siirretty myös jonkinlaisena kaupungin tunnuksenakin toimiva Wanha herra -sukelluspuku.

Pakkahuoneen kokoelmien rungon muodostavat 1800-luvulla museolle lahjoitetut, kaukomailta tuodut esineet ja eksoottiset matkamuistot.

Pakkahuoneen kokoelmien rungon muodostavat 1800-luvulla museolle lahjoitetut, kaukomailta tuodut esineet ja eksoottiset matkamuistot.

Kruununmakasiinilta reilun kymmenen minuutin kävelymatkan päässä, aivan vanhan kaupungin ytimessä sijaitsee ikoninen Pakkahuoneen museo. Se toimii kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa, vuonna 1848 rakennetussa tulli- ja pakkahuoneessa, jossa sijaitsi aikoinaan myös merimieshuone. Juuri ulkoremontissa oleva rakennus on säilynyt lähes entisellään tähän päivään saakka. Vuodesta toiseen aallot loiskuvat vasten laitureita, lokit huutavat ja kimaltava meri heijastelee kuvioita hämärien huoneiden kattoon. 

Piirilääkäri Carl Robert Ehrströmin 1862 perustama museo oli Suomen ensimmäinen paikallismuseo, joka ei toiminut yliopiston alaisuudessa. Museon kokoelmien runkona toimivat paikallisten merimiesten aarteet ja matkamuistot, joten kokoelmista syntyi heti hyvin kansainvälisiä ja monipuolisia. Tänäkin päivänä näytillä on esimerkiksi veistoksia vuodelta 500 eKr., säilöttyjä eläimiä, ihmisalkio sekä Aasiasta, Lähi-idästä ja Alaskasta saakka haettuja erikoisuuksia, kuten karhun keuhkoista tehty säilytyspussi. Museoon on onnistuttu säilömään myös suurpalolta pelastunut kokoelma Mikael Baltin puuveistoksia Raahen ensimmäisestä kirkosta 1600-luvulta.

Pakkahuoneen yläkerrasta löytyy runsaasti yhteiskuntahistoriallista esineistöä ja esimerkiksi 1800- ja 1900-luvun vaatetusta pitsiliinoista kävelypukuihin.

Pakkahuoneen yläkerrasta löytyy runsaasti yhteiskuntahistoriallista esineistöä ja esimerkiksi 1800- ja 1900-luvun vaatetusta pitsiliinoista kävelypukuihin.

Oma ehdoton suosikkini on kuitenkin aina ollut yläkerran merenpuoleinen osio, jonne on talletettu esimerkiksi soittimia, lasten elämää ja arkea kuvaava huone sekä 1800- ja 1900-lukujen vaatteita, koruja ja esineitä. Sieltä löytyvät myös viereisen Soveliuksen talon messinkiset kynttilänjalat, joihin vastakkaisissa taloissa asuneet rakastavaiset sytyttivät toisilleen valon joka ilta. Tarinan mukaan serkusten Johan Soveliuksen ja Chatarina Freitagin ei annettu mennä keskenään naimisiin, joten he elivät koko elämänsä yksinäisinä, toistensa liekkejä katsellen. Yläkerrasta löytyy toinenkin onnettoman rakkauden muistomerkki, vanha ikkunaruutu, johon Aleksanteri I:n vierailun aikana epätoivoisesti ihastunut Catharina Frieman kaiversi oman nimensä ja Aleksanterin monogrammin, sekä myöhemmin keisarin kuolinvuoden 1825. 

Raahen museoiden hintataso ei päätä huimaa: esimerkiksi Pakkahuoneella aikuisten lippu on 2 euroa, Kruununmakasiinissa 4 euroa. Lauantaisin ja tapahtumien aikaan museoihin on vapaa pääsy. Tässä mainittujen museoiden lisäksi kaupungista löytyy monta muutakin kiintoisaa vierailukohdetta. On kuitenkin valtava sääli, että esimerkiksi Soveliuksen talo ja Laivapatruunin koti sekä Wanha apteekki ovat avoinna nykyisin enää Pekanpäivien (28.6.–2.7.) sekä Raahen Meripäivien (13.–16.7.) aikaan. Mutta jos satut paikkakunnalle oikeaan aikaan, suosittelen ehdottomasti vierailemaan näissäkin kohteissa.

Kaupungin ensimmäisellä klaveerilla soitettiin aivan vääränlaista vastaanottomusiikkia Aleksanteri I:lle. Onneksi keisari itse kuitenkin nukkui seremonian ohi. 

Kaupungin ensimmäisellä klaveerilla soitettiin aivan vääränlaista vastaanottomusiikkia Aleksanteri I:lle. Onneksi keisari itse kuitenkin nukkui seremonian ohi. 

Museokierros kannattaa päättää kahvihetkeen vastikään Pekkatorille avatussa Langin Kauppahuoneessa, joka sekin sijaitsee vain viiden minuutin kävelymatkan päässä Pakkahuoneen museolta. Kauppahuoneessa kulminoituu se muutos, jonka toivon Raahessa näkeväni laajemmassakin mittakaavassa. Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn kaupunkikaavan tärkein kokonaisuus. Se on tiettävästi myös puutalokaupunkien parhaiten säilynyt tori, mutta silti alueen keskeisen rakennuksen annettiin rapistua vuosikausien ajan.

Uusi omistaja on nähnyt valtavasti vaivaa ränsistymään jätetyn kiinteistön pelastamiseksi (lähtökohtia voi katsoa esimerkiksi tästä Kalevan jutusta). Parin vuoden työn jälkeen avautunut kahvila, puoti ja majatalo on kerrassaan hurmaava kokonaisuus. Historiallinen talo on uusittu sisältä ja ulkoa vanhaa kunnioittaen. Vaikka Langin Kauppahuone avattiin vasta toukokuussa, en lainkaan ihmettele, että kulttuurilautakunta palkitsi yrittäjät Vuoden kulttuuriteko -palkinnolla jo kesäkuun alussa.

Langin Kauppahuoneen lumouksessa ei ole kyse vain komeista puitteista. Kahvilassa historia herää henkiin. Ikkunan takana avautuu yhtäkkiä ikuiselta tuntuva, kulttuurihistoriallisesti arvokas näkymä. Kahvia tarjoilee mamsellipukuinen henkilökunta ja astiastona toimivat keskenään eripariset posliiniastiat. Kahvituokio Kauppahuoneella ei silti kurita kukkaroa. Kolmen hengen kahvit, piirakat ja yksi ekstraleivos kustantavat reilun kaksikymmentä euroa. Tänne täytyy päästä tästä lähin joka kerta kaupunkiin saapuessaan. 

Langin Kauppahuoneen kahvila on kerrassaan hurmaava ja ainutlaatuinen kokonaisuus. 

Langin Kauppahuoneen kahvila on kerrassaan hurmaava ja ainutlaatuinen kokonaisuus. 

Turistille Raahe ei ole kohde, jonne kannattaisi välttämättä lähteä shoppailun tai vilkkaan kaupunkielämän perässä. Sen sijaan se on paikka, jonne voi lähteä rentoutumaan ja nauttimaan merestä, luonnosta, rannoista, historiasta, perinteistä ja kulttuurimenoista. Vaihtelua kaipaava löytää tunnin ajomatkan päästä myös Oulun palvelut ja museot, joiden tarjonnasta kirjoitimme alkuviikosta. 

Raahe tarjoaa tekemistä ja nähtävää lähes jokaiseen makuun. Jazzin ystävän kannattaa tutustua heinäkuun lopussa jo 29. kertaa järjestettävien Rantajatsien tarjontaan. Lisäksi kaupungissa järjestetään tänä vuonna vielä ainakin PekanpäivätTaiteiden yö, Kirjamessut, Annanpäivät sekä nuorten tapahtuma Sulatto. Tapahtumien ja näyttelyiden osalta pysynee parhaiten kartalla esimerkiksi Visit Raahe -sivuston kautta.

Toivottavasti Raahen kaupunki ja yrittäjät panostavat tulevaisuudessakin alueen historiaan ja kulttuuriin. Sillä se, jos jokin on kaupungin valttikortti ja houkutin meille, joita teollisuus ja satama eivät kosketa. Toivottavasti tietysti myös raahelaiset itse löytävät nämä vanhat ja tuoreet helmet, vierailevat niissä ja kertovat niistä yhä eteenpäin. Niin ainutlaatuisia ovat tässäkin postauksessa esitellyt kohteet, ettei vastaavaa usein pääse näkemään. Toivon todella, että ne pitävät ovensa avoinna vuosi toisensa perään. 


Pakkahuoneen museo
Rantakatu 33, 92100 Raahe

Kruununmakasiini
Merikatu 10, 
92100 Raahe

Kesällä museot ovat avoinna ma–pe 11.00-17.00 ja la–su 12.00-16.00. Lauantaisin ja tapahtumien aikaan vapaa sisäänpääsy. Lisätietoa museoista ja aukioloajoista löydät Raahen museoiden kotisivuilta.


Langin Kauppahuone
Kirkkokatu 19, 92100 Raahe
Aukioloajat ja ajankohtaiset tiedot löydät yrityksen Facebook-sivuilta

Venetsian 57. biennaali, Viva Arte Viva, osa 1

Venetsian 57. biennaali, Viva Arte Viva, osa 1

Suomen taiteen tarina kiertää maakuntia

Suomen taiteen tarina kiertää maakuntia