Suomen taiteen tarina kiertää maakuntia

Suomen taiteen tarina kiertää maakuntia

Oulun taidemuseo sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta sekä juna- ja bussiasemilta. Aivan taidemuseon vierestä löytyvät myös Tiedekeskus Tietomaa sekä Pohjois-Pohjanmaan museo. Nämä kolme vierekkäistä kohdetta tarjoavat kiinnostavaa nähtävää kaikenikäisille. Tällä kertaa keskitymme kuitenkin taidemuseoon, johon rantautui 13.5. Ateneumin kokoelmista koottu, maakuntia kiertävä Suomen taiteen tarina -näyttely. Se noudattaa samaan aikaan Ateneumissa esillä olevan, samannimisen kokoelmanäyttelyn teemoja ja esillepanoa.

Aivan kuten Ateneumissakin, kuuteen teemaan jaettu kiertävä näyttely kertoo suomalaisen taiteen tarinaa 1800-luvulta eteenpäin. Kehityslinjat kytketään taidemaailman kansainvälisiin virtauksiin ja muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Näyttelyssä perehdytään esimerkiksi ihmis- ja henkilökuvaukseen, maisemamaalaukseen sekä aikakauden keskeisiin ilmiöihin, kuten Pariisin merkitykseen, symbolismiin ja modernismiin.

Näyttelyssä uusi ja vanha kohtaavat toisensa saumattomasti: takana Werner Holmbergin Ihanteellinen maisema (öljy 1860), vasemmalla Jaakko Somersalon Punainen (öljy 1961), oikealla Ulla Rantasen Katukuva (öljy 1969) sekä etualalla Lars-Gunnar Nordströmin veistos Kierto (rauta 1954–56).

Näyttelyssä uusi ja vanha kohtaavat toisensa saumattomasti: takana Werner Holmbergin Ihanteellinen maisema (öljy 1860), vasemmalla Jaakko Somersalon Punainen (öljy 1961), oikealla Ulla Rantasen Katukuva (öljy 1969) sekä etualalla Lars-Gunnar Nordströmin veistos Kierto (rauta 1954–56).

Kiertävä näyttely on toki Ateneumin kantanäyttelyä pienempi, mutta todella komea ja monipuolinen katsaus suomalaisen taiteen ja yhteiskunnan historiaan. Painotus on ennen kaikkea 1800-luvulla sekä 1900-luvun ensimmäisissä vuosikymmenissä. Näyttelyn vanhimmat teokset ovat Venäjän vallan ajalta 1810-luvulta.  Oulussa nähtävä nuorin teos on kuitenkin varsin uusi, Hannele Kylänpään veistos vuodelta 1985. Ympyrän muodostava museokierros kuljettaa katsojan 1800-luvun kansallisromantiikan noususta nykypäivän moderneihin vaikutteisiin. Taidemuseon pohjakaava ja pitkälle mietitty esillepano mahdollistavat eri aikakausien, vaikutteiden ja taiteilijoiden liki saumattoman yhteensovittamisen.

Oulun näyttelystä löytyy vaikuttava määrä merkittäviä taitelijoita. Mukana on esimerkiksi Wäinö Aaltosen, Fanny Churbergin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Järnefeltin, Aimo KanervanTyko Sallisen ja Maria Wiikin töitä. Suomen taiteen tarina tarjoaa myös mahdollisuuden nähdä harvemmin esillä olleita teoksia, ja ahkerakin taiteenharrastaja saattaa yllättyä iloisesti. Mukana on tietysti myös klassikoita, kuten Edelfeltin iki-ihania, kansallisromanttisia kesäkuvauksia hattarapilvineen ja läikehtivine vesistöineen. Esille nostamisen arvoisia helmiä ovat myös esimerkiksi yhtenä Tyko Sallisen pääteoksista pidetty Hihhulit (1918) sekä modernimpaa taidetta edustava Jaakko Sieväsen Muuan ylösnousemus (1965). 

Osa Tyko Sallisen teoksesta Hihhulit, öljy 1918.

Osa Tyko Sallisen teoksesta Hihhulit, öljy 1918.

Taidemuseossa on esillä myös kaksi muutakin näyttelyä. Ensimmäisestä kerroksesta löytyy Nina Czegledyn ja Suomen Biotaiteen Seura ry:n yhteistyössä kuratoima kansainvälinen nykytaidenäyttely LIITOS, joka tarkastelee ihmisen luontosuhdetta ja muuttuvaa ympäristöä. Lisäksi museokaupan takaa löytyy Hugo Simbergin grafiikkaan keskittynyt Suomalainen elegia -näyttely, joka koostuu oululaisten taidekeräilijöiden Ismo ja Mervi Sirénin sekä Oulun taidemuseon kokoelmista. 

Taidemaalarin graafinen tuotanto on jäänyt melko tuntemattomaksi, vaikka häntä pidetäänkin yhtenä kotimaisen taidegrafiikan uranuurtajista. Suomalainen elegia on taattua Simbergiä. Mukana on muoto- ja henkilökuvia, maisemia sekä maalauksistakin kovin tuttuja kuolema- ja piruaiheita. Kokoelman työt ovat niin sanottuja jälkivedoksia, joita on teetetty hyvin rajallinen määrä taiteilijan perikunnan toimesta.

Alakerrasta löytyvä, Ismo ja Mervi Sirénin kokoelmaan pohjautuva näyttely Suomalainen elegia esittelee Hugo Simbergin graafista tuotantoa.

Alakerrasta löytyvä, Ismo ja Mervi Sirénin kokoelmaan pohjautuva näyttely Suomalainen elegia esittelee Hugo Simbergin graafista tuotantoa.

Kaikki kolme näyttelyä ovat esillä Oulun taidemuseossa ensi syksyyn saakka. Varsinkin Suomen taiteen tarina on hyvä vierailukohde myös Suomi100-juhlavuotta silmällä pitäen. Pohjoissuomalaisen katsojan näkökulmasta kiinnostava lisä olisi ollut useammankin paikallisen taiteilijan ujuttaminen osaksi kansallisen taidehistorian kehityslinjaa mutta tärkeintä on, että suomalaista taide- ja kulttuurihistoriaa päästään näkemään näin kattavasti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kiertävä Suomen taiteen tarina oli alkuvuodesta esillä Rovaniemen taidemuseossa, ja lokakuussa se siirtyy vuorostaan Kuopion taidemuseoon, jossa se on esillä maaliskuuhun 2018 saakka. Ateneumin ”emonäyttely” on puolestaan avoinna vuoden 2020 loppuun saakka. Jos satut harrastamaan kotimaanmatkailua oikeilla paikkakunnilla, ovat sekä Ateneumin näyttely että kiertävä kokoelma vierailun arvoisia kokonaisuuksia, myös rinnakkain toisiaan täydentäen.


Suomen taiteen tarina
13.5. – 17.9.2017

Oulun taidemuseo
Kasarmintie 9
90100 Oulu

Suomalainen elegia on esillä 17.9. ja LIITOS 12.11. saakka. Lisätietoa näyttelyistä, taidemuseon aukioloajoista ja muista Oulun vierailukohteista löydät Oulun kaupungin yhteisiltä verkkosivuilta.

Miksi sinunkin kannattaisi käydä Raahessa

Miksi sinunkin kannattaisi käydä Raahessa

Armi Teva ja Emma Luukkala: Päähänpinttymä

Armi Teva ja Emma Luukkala: Päähänpinttymä