Miksi sinunkin kannattaisi lukea Orhan Pamukia

Miksi sinunkin kannattaisi lukea Orhan Pamukia

Olen varsin innoissani ensi viikosta. Käännöskirjallisuuteen keskittyvä kirjallisuusfestivaali Helsinki Lit järjestetään kolmatta kertaa Savoy-teatterissa perjantaina 12.5 ja lauantaina 13.5. Tapahtuman takana on Helsingin kirjallisuusfestivaali ry yhteistyössä kustantamojen, Yle Kulttuurin ja Radio Helsingin kanssa. 

Mukana olevat suuret kustantamot lupaavat myös suuria kirjailijoita. Ja niitä onkin luvassa niin kotimaasta kuin maailmaltakin. Todella kiinnostavia ovat esimerkiksi Jari Tervo, Sirpa Kähkönen, Juha Itkonen, Philip Teir, Tom Malmquist ja Garth Greenwell - noin muutamia mainitakseni. Olisin todennäköisesti ostanut liput joka tapauksessa, mutta kun Orhan Pamukin nimi ilmestyi ohjelmistoon, minulta pääsi kiljaisu.

F76CF3DC-707B-418A-B6D5-1D3E8A76009C.jpg

Pamuk on ehdottomasti yksi lempikirjailijoistani. Hän lukeutuu siihen varsin lyhyeen listaan, jossa olevien kirjailijoiden yksikään teos ei ole ollut minulle pettymys tai jäänyt kesken. Enkä ole mielipiteeni kanssa yksin. Pamuk on Turkin merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin nykykirjailija, joka on voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja sekä kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2006. 

Pamuk on nyt myös todella ajankohtainen kirjailija. Hänelle on ominaista Turkin historian sekä idän ja lännen välisten ristiriitojen avaaminen. Siinä missä perinteinen media kuvaa Turkkia usein varsin etäisesti ja toiseuttaen, Pamuk kykenee avaamaan näkökulmia maahan paljon monipuolisemmalla tavalla. Kun tuntee Turkkia, sen historiaa ja kansaa, voi maan tämänhetkisen tilanteen ja kehityssuunnan ymmärtäminen olla ehkä hieman helpompaa.

Pamuk on todella suosittu kotimaassaan, mutta kirjat vetoavat lukijoihin ympäri maailman. Niitä on käännetty lukuisille eri kielille, myös suomeksi. Omia suomennettuja suosikkejani ovat olleet Istanbul - Muistot ja kaupunki sekä Viattomuuden museo. Ensimmäinen kuvaa kaupungin, maan ja yhteiskunnan vaiheita Pamukin omien muistojen kautta. Viattomuuden museo puolestaan kertoo tarinan onnettomasta ja pakkomielteisestä rakkaudesta.

Viimeisin suomennos on huhtikuussa ilmestynyt Kummallinen mieleni, joka sekin takakantensa mukaan peilaa Turkin lähihistoriaa ”tarkasti mutta lämpimästi”. En ole vielä ehtinyt lukemaan uutuutta, mutta en malta odottaa, että saan sen käsiini. Se vaikuttaa taatulta Pamukilta. Kummallinen mieleni on maaseudulta kaupunkiin muuttavan Mevlutin sekä muuttuvan maan ja kaupungin tarina. Istanbulissa katukauppiaana työskentelevän Mevlutin elämään astutaan sisään 60-luvulta eteenpäin risteilevien tarinoiden kautta.

Pamukin teoksissa kohtaavat ainutlaatuisella tavalla historia, taide, ihmisten kipukohdat ja monimutkaisuus, muistot, inhimilliset heikkoudet, rakkaus, mysteerit, jännitys ja tietynlainen elämään sisäänrakennettu melankolia. Sokkeloisten ja koukuttavien tarinoiden lavasteina toimivat Turkki ja useimmiten juuri mausteinen, läikehtivä Istanbul. Toisaalta Pamukille ominainen faktan ja fiktion sekoittaminen saattaa tuntua joistakin lukijoista alkuun hieman hämmentävältä.

Ainutlaatuista Pamukin teoksissa on se, että ne kestävät loistavasti aikaa ja uusia lukukertoja. Monimutkaisten juonikuvioiden ja mysteerien jälkeen lukijalta saatetaan vielä kerran vetää matto alta, ja useimmiten hänet myös houkutellaan palaamaan tarinaan yhä uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi teoksen Hiljainen talo viimeiset sanat kutsuvat etsimään uusia vihjeitä ja parempaa ymmärrystä siitä, mitä oikeastaan edes tapahtui: 

Kuten paljon myöhemmin, täällä sängyssäni maatessani, ajattelin: elämää, sitä matkaa jonka kulkee vain kerran, ei voi aloittaa alusta, mutta jos sinulla on kirja kädessäsi, oli se miten sekava ja käsittämätön tahansa, niin sen kirjan loputtua voit halutessasi siirtyä takaisin alkuun ja oivaltaa uudestaan jonkin käsittämättömän asian ja elämän ja lukea kirjan uudestaan, eikö niin, Fatma?

Orhan Pamuk ja Heikki Aittokoski Helsinki Lit -tapahtumassa lauantaina 13.5 kello 17.

Helsinki Lit 2017
12. – 13.5.2017 Savoy-teatteri
Kasarmikatu 46-48
Lisätietoja tapahtumasta, muista esiintyjistä, lipuista ja aikataulusta löydät esimerkiksi Helsinki Lit -kotisivuilta sekä Facebook-tapahtumasta.

Tampereen taidemuseo: Täältä tullaan!

Tampereen taidemuseo: Täältä tullaan!

Siiri Haarla: Ich bin Siiri Haarla

Siiri Haarla: Ich bin Siiri Haarla