Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto

Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto

Metsä, salmiakki ja Alvar Aalto. Siinä se, mitä Suomesta tulee useimmiten ensimmäisenä mieleen. Ei siis mikään ihme, että Ateneumissa avautui vastikään Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto -näyttely osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyn on tarkoitus avata uusia näkökulmia Aallon uraan ja elämään, sekä havainnollistaa Aallon töiden kehitystä vuorovaikutuksessa aikansa kuvataiteilijoiden kanssa.

Aallon asema suomalaisena designtähtenä on toki ansaittu. Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuin muotoilija ja arkkitehti, jonka suunnittelemat esineet, huonekalut ja rakennukset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä, ajoittain toki myös hieman kiistanalaisessa merkityksessä. Hän oli modernisti, joka uudisti suomalaisen arkkitehtuurin ja designin muotokielen aiempaa pelkistetymmäksi. 

Aalto ehti suunnitella 1920-luvulta 1970-luvulle saakka kestäneen uransa aikana lähes 500 rakennusta ympäri maailmaa. Kuuluisimpien joukkoon kuuluvat esimerkiksi Paimion parantola (1933), Viipurin kaupunginkirjasto (1935), Villa Mairea Noormarkussa (1939), Kulttuuritalo Helsingissä (1958), Maison Louis Carré Ranskassa (1959) sekä Töölönlahdelle 1971 kohonnut Finlandia-talo. Kaikki nämä ovat tavalla tai toisella läsnä myös Ateneumin näyttelyssä, ja esimerkiksi Paimion parantolaan päästään tutustumaan myös mallihuoneen kautta.

Parantola on mainio osoitus siitä, kuinka Aallolla oli taipumus hioa monet projekteistaan yhtenäisiksi huonekaluja myöten. Yleensä kalusteiden, valaisimien, ovenkahvojen ja tekstiilien suunnittelusta vastasi puoliso Aino Aalto (1894–1949). Kiehtovimpia piirteitä Alvar Aallon projekteissa ja suunnittelussa onkin juuri kokonaisuuden hiominen ja huomioiminen, joka lienee ollut avain niin ihailtuihin lopputuloksiin. Aalto suunnitteli kohteensa myös osaksi ympäristöä, johon ne tulisivat. Esimerkiksi Harry ja Maire Gullichsenin edustusasunnoksi rakennetun Villa Mairean suunnittelussa lähtökohtina olivat ihmisen, luonnon ja taiteen sopusointu. 

Vaikka saksalaisen Armin Linken valokuvat Aallon rakennuksista ovat tunnelmallisia ja hyvin "Aallon hengessä" otettuja, eivät ne tietenkään korvaa todellista visiittiä kohteisiin. Ateneumin näyttelyn jäljiltä tekeekin mieli tehdä kierros Aallon yleisölle avoinna olevissa rakennuksissa. Valokuvien näytteillepanossa on päädytty ajoittain tyyliin, joissa kehyksissä on puolet valkoista tilaa ja puolet varsinaista kuvaa, jolloin katsoja näkee hyvin rajatun osan Aallon kädenjäljestä. Videot ja pienoismallit paikkaavat kuitenkin sitä, mitä tyylitellyt valokuvat jättävät näyttämättä.

Rakennusten valokuvien, piirrosten, arkistofilmien ja pienoismallien lisäksi näyttelyssä on esillä tietysti myös lähes jokaisesta kodista löytyviä astioita: Aallon Savoy-maljakoita ja Ainon suunnittelemia laseja. Lisäksi esillä on runsaasti Artekia. Ainakin ihmisten ajatustasolla Alvar Aallon perintöä edelleen vaaliva Artek perustettiin yhdessä Maire Cullichsenin, Nils-Gustav Hahlin ja Aaltojen kesken vuonna 1935. Sloganinsa mukaan Artekin tavoitteena on alusta saakka ollut tuoda design osaksi jokaisen arkea. 

Varsin suuri osa Ateneumin näyttelystä nostaa esiin Artekin roolia suomalaisen taidekentän muovaajana. Artekin "aloitusmanifestissa" määriteltiin, että yrityksen toimialoihin kuuluu tuotannon lisäksi myös taiteen esittely ja taidevalistus. 1930- ja 1940-luvuilla Artek järjestikin useita taidenäyttelyitä myymälässään ja Helsingin Taidehallissa. Vuosina 1950–1997 näyttelytoimintaa jatkoi Galerie Artek. 

Alvar Aallon kontaktit toivat Suomeen aikansa suuria nimiä ja modernismin mestareita, ja suureen arvoon nousseita töitä päätyi myös Ateneumin omiin kokoelmiin. Nämä Aallon ja Artekin taidekontakteja havainnollistavat osat ovat museon itse tuoma, todella kiinnostava lisä maailmallakin kiertäneeseen Aalto-näyttelyyn. Mukana on esimerkiksi Jean Arpin, Fernand Légerin ja László Moholy-Nagyn ja Alexander Calderin teoksia. 

Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto -näyttely on kattava katsaus Aallon kansainväliseen uraan, laajaan tuotantoon ja taiteilijakontakteihin. Näyttelyn olisi tarkoitus avata myös uusia näkökulmia Aallon elämään, mutta siltä osin kokonaisuus jää varsin pinnalliseksi. Edes näyttelyn loppupuolelle koottu perinteinen aikajana ei tällä kertaa kerro yleisölle paljoakaan. Se listaa kyllä yritysten perustamisvuodet, merkkihenkilöiden tapaamiset, Aino Aallon kuoleman ja uuden avioliiton, muttei anna lainkaan tietoa Aallon ajatuksista, tunteista tai kokemuksista 1900-luvun myrskyissä. Toisaalta tällaisenaan näyttely on kuten taiteen ja tekniikan risteyksessä toteutetut Artekin huonekalut: karsimisen jälkeen jäljelle jää massatuotantoon sopiva tehokkuus, puhdas muoto ja toimivuus.


Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto
11.5.2017 - 24.9.2017
Ateneum, Helsinki

Näyttelyn yhteydessä järjestetään erilaisia tapahtumia koko näyttelykauden ajan. Ohjelmassa on esimerkiksi luentoja ja elokuvasarjoja. Näistä löydät lisätietoa esimerkiksi Ateneumin sivuilta.

Ett hem

Ett hem

Madame B. Emotionaalisen kapitalismin tutkimuksia

Madame B. Emotionaalisen kapitalismin tutkimuksia