Kermavaahtoa tai jotain muuta kevyttä massaa

Kermavaahtoa tai jotain muuta kevyttä massaa

Helsingin näyttelytarjonta on tällä hetkellä varsin kattava ja mielenkiintoinen. Gallerioissa on pursuavaa väriloistoa ja vaaleanpunaisia kokolattiamattoja sekä kaamosta ja mustan eri sävyjä. Isoista museoista sen sijaan löytyy sekä sekasortoinen valtava installaatiomaailma että taistelevia metsoja ja jylhiä maisemia.

Kiinnostavimpiin näyttelyihin kuuluu Sami Havian näyttely GUSH Taidemaalariliiton tm-galleriassa. Minulla ei ole mitään käsitystä mistä näyttely kertoo. Nimikin on kyseenalainen. Lehdistötiedote on pulppuilevaa proosaa, tavallaan kai runoutta. Maalauksissakin on hassuja muotoja, materiaaliyhdistelmiä ja ne ovat suorastaan leikitteleviä.

Kierrän näyttelyä hämmentyneenä putkistoista jotka poukkoilevat ympäriinsä jokaisessa teoksessa. Putkistoista tulee mielessäni vaikka mitä erilaisista viemärijärjestelmistä sisäelimiin ja suoniin. Ne näyttävät raskailta betonipursotuksilta kun taas toisaalta voisivat olla kermavaahtoa tai jotain muuta kevyttä massaa. Kiemurtelevat muodot ovat tuttuja jo Havian aikaisemmasta tuotannosta, mutta nämä teokset vaikuttavat olevan enemmän balanssissa verraten aiempiin.

Kirjoitan puhelimeni muistioon, että teokset ovat kuin sarjakuvien tapahtumaruutujen liikettä ja tappelun puhekuplien merkkejä.

Pysähdyn lukemaan lehdistötiedotteen ja teoslistan jotka saavat minut vielä enemmän hämilleni. Mitä Havia haluaa näyttelyllään kertoa? En osaa sanoa, mutta se miten hän onnistuu saamaan minut pyörälle päästäni on suorastaan ihanaa. Sellaiseen harva näyttely pystyy.

Maalausjälki on samanaikaisesti kaunista ja rujoa. Siinä on sekä ekspressiivisyyttä että pikkuruisen siveltimen jälkeä. Väriyhdistelmät ovat kummallisia, mutta harmonisia. Näyttelykokonaisuudessa on häiriötekijöitä juuri sopivassa määrin, ja juuri se tekee näyttelystä upean ja ainutkertaisen.

havia1

"Siellä elämä oli yltäkylläisempää. Täydellisempää jotenkin. Ja meillä oli vain se hetki. Kaikki muu oli turhaa. 1. Vähennä elementtejä.

Silloin siellä soi Cure. Siinä oli hieno kontrasti. Sensuellia turmiollisuutta. Haluaisin korostaa hedonismia, joka liittyi siellä elämiseen. Runsautta. Se, miten he söivät leivoksia. Me söimme käsin rasvassa friteerattuja, suolaisia katkarapuja samaan tyyliin. Marmorisilta pöydiltä. Peiliseinien ympäröimänä. Välissä haukkasin kadulla crêpeen, jonka marjapuuroiset täytteet pursuivat syliini. Hän puhdisti sormeni kosteilla huulillaan. 2. Järjestä kirjastoa jo ennen teoksen aloittamista. 3. Päätä joitain suuntaviivoja. 4. Vältä kaikkien ideoiden niputtamista yhteen teokseen, sillä kaikki ideat eivät sovi keskenään yhteen, vaikka kuinka organisoisi." – Sofia Järnefelt (osa lehdistötiedotteesta)


Sami Havia: GUSH
tm-galleriassa 3.12. saakka
Erottajankatu 9B, Helsinki

Lisätietoa näyttelystä ja aukioloajoista täältä.

Mia Hamari veistää puun sielun esiin

Mia Hamari veistää puun sielun esiin

Korkeakulttuuria alle kympillä

Korkeakulttuuria alle kympillä