All tagged näyttely

Menneitä hetkiä ja itkemisen lohtu

Erika Adamssonin näyttely Nostalgia levittäytyy Forum Boxin katutason suuriin näyttelytiloihin. Adamssonia on kiinnostanut menneisyys ja siihen liittyvät tarinat, joita hän tarkastelee maalauksen kautta.

Timo Wrightin videoteos Solace on puolestaan nähtävillä gallerian parvitilassa. Videossa parisenkymmentä henkilöä itkevät, mutta katsojalle ei raoteta itkemisen syitä. Tällöin huomio keskittyy itkemiseen kokemuksena, tapahtumana ja tunnereaktiona.

Nyrjähtänyt tila

Kuvataiteilija Pertti Kekaraisen näyttely Galleria Anhavalla jatkaa tilan teemojen tutkintaa, jotka ovat tuttuja elementtejä myös hänen aiemmasta työskentelystään. Tilalla on monta merkitystä, oli kyse sitten arkkitehtuurista, etäisyyksistä eri kohteiden välillä, mielentilasta tai jonkin tilavuudesta. Nämä eri merkitykset kerrostuvat Kekaraisen valokuvissa, veistoksissa ja installaatiossa. Vuoropuhelu kuvan ja tilan välillä muuttuu, kun Kekarainen liittää kuviin esimerkiksi viivoja, värialueita ja palloja. Kiinnostavaa on, kuinka juuri sen kautta kaksiulotteiseen kuvaan tulee tilallisuuden ja kolmiulotteisuuden tuntu. 

Narratiivin kerrostumat

Näyttelytilaan astuessa katsoja kohtaa ensimmäisenä muotilehtiä ja eläinkuvia yhdistävät kollaasit sekä installaatiot. Valokuvataiteilija Ulla Jokisalon kädenjälki on tunnistettava. Jokisalo käyttää valokuvaa pohjamateriaalinaan, jota hän muokkaa sekatekniikan ja kollaasin keinoin. HAM- gallerian näyttely esittää laajan kattauksen Jokisalon töitä eri aikakausilta.

Kytevä maisema ja ihmisen jälkeinen aika

Taiteilijaduo IC-98:n taidehallin näyttely käsittelee ympäristön tuhoutumista ja leikittelee ajatuksella ihmisen jälkeisesta maailmasta. Video- ja animaatioteokset esittävät luontoa, jonka levollisen maiseman alla kytee. Teokset ovat esteettisesti upeita kokonaisuuksia, joissa on synkkä pohjavire

Toden ja epätoden tutkimusmatka

Yhdysvaltalaisen taiteilijan Mark Dionin teokset kutsuvat katsojaa tutkimaan, tonkimaan, ottamaan etäisyyttä ja astumaan sisään teoksiin. Kattava kokoelma Dionin tuotantoa Whitechapel galleriassa haastaa tarkkailemaan luonnontieteen historiaa, sen instituutioita ja luontoa populaarikulttuurissa. Näyttely on kiehtova kuriositeettikabinetti, jossa erilaisia löydöksiä rakastava voi uppoutua tuntikausiksi teosten äärelle. Uppoutuminen voisi juuri parhaiten kuvata näyttelykokemusta, jossa teokset ilmeentyvät kerros kerroksen jälkeen ja katsoja syventyy näihin tasoihin syväluotaavalla tavalla.

Antonia Hamberg avasi kotiovensa kaikille taiteen vuoksi

Persoonallisten gallerioiden katoaminen Helsingin katukuvasta on huolestuttanut monia kuluneena keväänä. Samaan aikaan myös gallerioiden vuokrat ovat kuohuttaneet taidepiirejä laajalti. Nämä asiat unohtuvat mielestäni hetkeksi astuessani töölöläisen yksityiskodin ovesta sisään räiskyvän raikkaaseen näyttelyyn. Pystyn levähtämään pehmeällä sohvalla ja antaa katseeni kulkea rauhassa ympärilläni avautuvassa lumoavan kauniissa teoskirjossa. Olen saapunut Antonia Hambergin kotiin, jonka täyttävät Emma Helteen, Eeva Peuran ja Fanny Tavastilan teokset näyttelyssä, joka kantaa nimeä Hetki.

Ruumiillisuuden paino

Menetys, suru ja haavoittuvaisuus tuntuvat kehossa muodottomina, möykkymäisinä painoina. Niitä on vaikea paikallistaa. Belgialaisen taiteilijan Berlinde De Bruyckeren näyttely Sara Hildénin taidemuseossa asettaa vasten tämän painon tunteen kanssa. Vääntyneet muodot ilman päätä tai raajoja muistuttavat siitä, mitä ruumis on joskus ollut. Vaikka De Bruyckeren veistoksien hahmoissa onkin jotain tunnistettavuutta, etääntyvät ne esittämisessään. Kehollinen kokemus on kouristelevaa.

Sasha Rotts vie meidät koulunpenkille, jolla emme ole istuneet aiemmin

Kuvataiteilija Sasha Rotts on toistaiseksi ainoa ihminen, joka saa minut vakuuttumaan siitä, että vain hieman postimerkkiä suurempi maalaus voi tehdä kokoaan moninkertaisesti suuremman vaikutuksen. Kun teoksen koko yltää vain noin seitsemän senttimetrin korkeuteen, sitä täytyy tarkastella todella läheltä. Rotts haastaa taiteenkatsojan: sellainen, joka on tottunut pakittelemaan gallerissa metrien päähän itse teoksesta ja katselemaan sitä useammasta kulmasta joutuu nyt kulkemaan aivan maalauksen eteen edes nähdäkseen sen kunnolla.