Nyrjähtänyt tila

Nyrjähtänyt tila

Kuvataiteilija Pertti Kekaraisen näyttely Galleria Anhavalla jatkaa tilan teemojen tutkintaa, jotka ovat tuttuja elementtejä myös hänen aiemmasta työskentelystään. Tilalla on monta merkitystä, oli kyse sitten arkkitehtuurista, etäisyyksistä eri kohteiden välillä, mielentilasta tai jonkin tilavuudesta. Nämä eri merkitykset kerrostuvat Kekaraisen valokuvissa, veistoksissa ja installaatiossa. Vuoropuhelu kuvan ja tilan välillä muuttuu, kun Kekarainen liittää kuviin esimerkiksi viivoja, värialueita ja palloja. Kiinnostavaa on, kuinka juuri sen kautta kaksiulotteiseen kuvaan tulee tilallisuuden ja kolmiulotteisuuden tuntu. 

Spatial Changes 46, 2016

Spatial Changes 46, 2016

Valokuvien leijuvat, päällekkäin kelluvat elementit herättävät ajatuksia katseesta ja tarkennuksesta. Tarkentaessa etu-alalle, taka-ala sumenee ja toisinpäin. Jokin kuvassa pehmenee ja toinen terävöittyy. Tämä kaikki tapahtuu samalla kuvan pinnalla. Kuvia katsoessa löytää myös asioita, jotka ovat jääneet eri elementtien väliin. Niistä on löydettävissä jälkiä ihmisestä, kuten kengänkärkiä ja häilyviä ihmishahmoja, sekä tiloja tilojen sisässä. Liikkeen jälki on teoksissa  vahvasti läsnä.

Uusimmissa teoksissaan Kekarainen onkin kiinnostunut värinästä ja fyysisen todellisuutemme värähtelystä. Näyttelytilaa valokuvien kanssa jakavissa veistoksissa tilallisuus vinksahtaa uudella tavalla pois paikoiltaan. Viivapiirroksia muistuttavat, metallikehikoissa vääntelehtivät veistokset muuttavat tilaa notkahtaessaan pois suoria linjoja esittävästä muodostaan. Ne muistuttavat siitä, kuinka talot hengittävät ja toisaalta myös vinoutuvat esimerkiksi ajan myötä ja maaperän muutosten pakottamina.

Vasemmalla  Malli II,  2019, oikealla  Spatial Changes 52 , 2018

Vasemmalla Malli II, 2019, oikealla Spatial Changes 52, 2018

Gallerian alakerran installaatiokokonaisuus koostuu ääniteoksesta, ovesta ja ovea esittävistä valokuvista. Niiden kautta Kekarainen pohtii ovea tilan jakana. Kokonaisuus tuo mieleen kirjailija George Perecin teoksen ”Tiloja / Avaruuksia”, jossa Perec tutkii tilaa sen välittömästi meille ilmenevissä muodoissaan.  Perecille ovi on suojaava, eristävä, pysäyttävä ja erottava elementti. Hän kirjoittaa oven myös rikkovan tilaa, rohkaisten lokeroitumaan. Kekaraisen installaatiossa ovet pakenevat seinille, kiinnittyvät niihin ja luovat illuusion jatkuvista tiloista.

Tilan havainnoimiseen vaikuttavat myös teosten vaihtelevat koot, joissa esimerkiksi suuremmat valokuvat on sijoitettu matalalle. Tällöin teokset suhteutuvat jokaiseen katsojaan erikseen. Osa tuntuu sulautuvan osaksi isompaa galleria tilaa, missä toiset teokset toimivat ikkunoina uusiin tiloihin. Teosten kiiltävyys heijastaa katsojan pintaansa, mutta siinä on myös jotain etäännyttävää.   Jokin arkipäiväinen ja itsestäänselvä liikahtaa pois paikoiltaan. Saa katsomaan vielä uudestaan.

Kahden tilan välissä,  2019

Kahden tilan välissä, 2019


Pertti Kekarainen
Tilallisia muutoksia 
10.1. - 3.2.2019
Galleria Anhava

Kaikki kuvat: Hanna Råst

Menneitä hetkiä ja itkemisen lohtu

Menneitä hetkiä ja itkemisen lohtu

Tiina Heiska loi galleriaan elokuvaa muistuttavan installaation

Tiina Heiska loi galleriaan elokuvaa muistuttavan installaation