Suomen taiteen tarina kiertää maakuntia

Oulun taidemuseo sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta sekä juna- ja bussiasemilta. Aivan taidemuseon vierestä löytyvät myös Tiedekeskus Tietomaa sekä Pohjois-Pohjanmaan museo. Kolme vierekkäistä kohdetta tarjoavat kiinnostavaa nähtävää kaiken ikäisille. Tällä kertaa keskitymme kuitenkin Taidemuseoon, johon rantautui 13.5 Ateneumin kokoelmista koottu Suomea kiertävä Suomen taiteen tarina -näyttely. Se noudattaa samaan aikaan Ateneumissa esillä olevan, samannimisen kokoelmanäyttelyn teemoja ja esillepanoa.

Armi Teva ja Emma Luukkala: Päähänpinttymä

"Me ei olla julistamassa mitään, tää on enemmän ihmisyyttä." - Emma Luukkala

Viime kesänä pitkäaikaiset ystävät, kuvataiteilijat Armi Teva ja Emma Luukkala päättivät pitää yhdessä näyttelyn helsinkiläisessä Myymälä2 -galleriassa vuoden päästä. Tuloksena avautui Päähänpinttymä -nimeä kantava, 26.5. avautunut kissatarrojen ja pastellisävyjen värittämään erikoinen maailma, jonka kantavimpana voimana - ystävyyden lisäksi - on kaikissa teoksissa kulkeva poukkoileva, osittain maaninenkin viivankäyttö.

Ett hem

Joskus aarteet ovat liian lähellä nähtäväksi. Vaikka olen kävellyt turkulaista Piispankatua varsin säännöllisesti jo muutaman vuoden ajan, en ole koskaan ennen huomannut aivan tuomiokirkon läheisyydessä sijaitsevaa Ett hem -kulttuurikotimuseota. Tämä historiallinen helmi sijaitsee keskellä kaikkea, mutta onnistuu silti olemaan piilossa katseilta.

Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto

Metsä, salmiakki ja Alvar Aalto. Siinä se, mitä Suomesta tulee useimmiten ensimmäisenä mieleen. Ei siis mikään ihme, että Ateneumissa avautui vastikään Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto -näyttely osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyn on tarkoitus avata uusia näkökulmia Aallon uraan ja elämään, sekä havainnollistaa Aallon töiden kehitystä vuorovaikutuksessa aikansa kuvataiteilijoiden kanssa.

Madame B. Emotionaalisen kapitalismin tutkimuksia

Minulla on nykyään kultakalan keskittymiskyky. Lähes jokainen tyhjä hetki päättyy laukusta kaivetun älypuhelimen näytön kirkastumiseen, ja välillä harhaileva ajatus ja puhelin tunkeutuvat myös keskelle tiivistä keskustelua, kirjan lukemista tai elokuvaa. Tämä näkyy myös kohdatessani taidetta. Varsinkin videoinstallaatioihin keskittyminen on haastavaa. Jos seitsemän minuutin hitaasti etenevä teos tuntuu someajan aivoille valtaisalta koetinkiveltä, voitte vain kuvitella, millaiset ennakko-odotukset minulla oli saapuessani Turun historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Novaan katsomaan kaksituntista videoinstallaatiota. Kyllä, olin suorastaan kauhuissani. 

Nuoret taiteilijat ulkomailla, osa 3: Markus Jäntti

Markus Jäntti on hyvinkääläislähtöinen nuori kuvataiteilija, joka ei ole käynyt ainuttakaan taidekoulua Suomessa, mutta opiskelee nyt neljättä vuotta arvostetussa taideyliopistossa, Universität der Künstessa Berliinissä. Tarvittavia taitoja yliopistoon pääsyä varten hän on kuitenkin kerännyt vuosien kuluessa taiteilijoiden opissa. Hän on tehnyt esimerkiksi Outi Heiskasen kanssa tiivistä yhteistyötä, josta on seurannut yhteisnäyttelyitä muun muassa Hyvinkään Taidemuseoon.

Tuomas A. Laitinen: A Porous Share

Materiaaleina ovat loisteputki, etikkahappo, hiiva, kuparisulfaatti, natriumvetykarbonaatti, vetyperoksidi, lasi, paperi. Palasinko lukion kemiantunnille vai saavuinko katsomaan taidenäyttelyä? Kierrän galleriaa ihmetellen teoksia, jotka ovat valmistustavoiltaan äärettömän erikoisia. Tuntuu, kuin olisin astunut tulevaisuuteen.

Tampereen taidemuseo: Täältä tullaan!

Itsenäisen Suomen taiteen tarinaa on enimmäkseen rakennettu miestaiteilijoiden varaan. Tampereen taidemuseossa esillä oleva Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa -näyttely tarkastelee aihetta sen sijaan 1900-luvun alkupuolen naistaiteilijoiden näkökulmasta. Näyttely kysyy, miksi emme tunne heistä kuin Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Ester Heleniuksen ja Sigrid Schaumanin kaltaiset nimet, vaikka naistaiteilijoita oli paljon ja taideopiskelijoistakin suuri osa oli naisia.

Miksi sinunkin kannattaisi lukea Orhan Pamukia

Olen varsin innoissani ensi viikosta. Käännöskirjallisuuteen keskittyvä kirjallisuusfestivaali Helsinki Lit järjestetään kolmatta kertaa Savoy-teatterissa perjantaina 12.5 ja lauantaina 13.5. Tapahtuman takana on Helsingin kirjallisuusfestivaali ry yhteistyössä kustantamojen, Yle Kulttuurin ja Radio Helsingin kanssa. 

Mukana olevat suuret kustantajanimet lupaavat luonnollisesti myös suuria kirjailijoita. Ja niitä on todellakin luvassa niin kotimaasta kuin maailmaltakin. Todella kiinnostavia ovat esimerkiksi Jari Tervo, Sirpa Kähkönen, Juha Itkonen, Philip Teir, Tom Malmquist ja Garth Greenwell - noin muutamia mainitakseni. Olisin todennäköisesti ostanut liput joka tapauksessa, mutta kun Orhan Pamukin nimi ilmestyi ohjelmistoon, minulta pääsi innostunut hihkaisu.

Siiri Haarla: Ich bin Siiri Haarla

Siiri Haarlan malaukset puhuvat kielellä, jota haluan jäädä kuuntelemaan pidemmäksi aikaa. Vahvat mielleyhtymät ja monitulkintaiset sisällöt jäävät painamaan mieltä Galleria Huudon rappusia alas ja ulos kävellessäni. Kuvakieli on räikeää, monisyistä ja kaikki on esitetty kirkkain ja puhtain värin. Helpon tuntuisesti ja suoraan, avoimesti ja rehellisesti.